Sain Mintsiltä haasteen ja haastaa edelleen kolme ystävää, kertoa tässä omasta elämästä nolo tilanne... Jaa-a mikähän se mahtaisi olla, laittaa oikein miettimään...hmmmm....

Joo asuin silloin vielä pohjoisessa...
Me, tytöt ja minä.. Menossa eräänä perjantai-iltanan ravintolaan tansseihin talviaika, minihame, korkokanta kengät, kuusi naista ja reipas nousuhumala. Aikasta "hyvä yhdistelmä", kuulostaako lupaavalta. :O)

Noh..vauhtia otettiin eräässä bubissa ja sieltä lähdettiin jatkaan matkaa. Ei pitkä matka, toiseen paikkaan torin yli, alamäki ja tien yli ; perillä... Mutta sattuipa olemaan juttuakin kaverille niin paljon ettei malttanut katsella minne kävelee ja liukkaat kengät teki tepposet.

Hups, muija takamukselleen jäähän,,,liuku mäkeä alas selällään....tienvieressä maastoauto parkissa  ja suora luisu sinne auton alle. Näkyviin jäi vain pieni hiustupsu ja melkonen meteli. Onneksi tytöt tajusi vetää mut pois sieltä. Sillä hetkellä kyllä vilkuilin hiukka ympärilleni että näkikö kukaan. Ja vähän kiukkuakin,kun likat hekotti oikein kunnolla.
Mutta illan mittaan nolotus laski ja alkoi jo itselläkin hymyilyttämään koko juttu...Jäljelle jäi muisto, rikkinäiset sukat, kolahtanut ylpeys ja mahtavat mustelmat peräsimessä...:O)

Että sellanen juttu..

Haastan vuorostani mukaan..

AnneHelenan, Kirsi-Marjan ja  Teija-Tiinan. Haastakaa puolestanne kolme ystävää mukaan...